ABUS Plus tiirikka

If you are interested in buying my ABUS Plus lockpick tools, please send email to einstein@mbnet.fi with your address and the quantity of tools wanted. I'll reply with payment details and the item(s) ships when I have the money. Price is 60€ per tool plus 5€ packing&shipping charge. The P&S remains constant 5€ even if you order more than one tool. Payment can be done via PayPal or wire transfer. Thank you!

Tammikuussa sain itselleni minisorvin, joka on oikein mainio työkalu pienten osien kuten tiirikoiden valmistukseen. Parissa kuukaudessa opinkin käyttämään sitä hyvien ohjeiden ja esimerkkien avulla ja opettelun ohella suunnittelin ABUS Plus 88/50 riippulukolle sopivan tiirikan. Kun löysin 15mm:n ja 6mm:n halkaisijaltaan olevia messinkitankoja, aloin tekemään prototyyppiä tiirikastani.



Ensimmäiset kappaleet olivat suht rumia, eikä niiden kärjet olleet kestäviä. Ensimmäiset kärjet oli tehty kahden millimetrin tankoon juottamalla pieni siivu 6mm:n tangosta ja tämä juotos oli se petollinen kohta. Kovajuottamista en tuolloin osannut, eikä minulla edes ollut sitä varten kaasupoltinta, joten muu ratkaisu oli keksittävä. Pienen testauksen jälkeen päädyinkin nykyiseen ratkaisuuni, eli koko kärkitikku tehdään 6mm:n tangosta sorvaamalla, jolloin se on ns. yhtä puuta. Toki tankoa menee hukkaan luokkaa 90%:ia sen painosta, mutta näin pienissä määrissä hinta on silti alhainen. Rengasmerkkien uria varten tuli myös kehitysvaiheessa tehtyä uusi terä HSS-neliötangosta, mutta se korvautui kovametalliterien käytöllä uusimmassa versiossa. Uusien versioiden vääntimen kärkikin on muutamalla millillä pidempi kuin alkuperäinen, koska joissakin lukkomalleissa (esimerkiksi 37/55) on parin millin vahvuinen muovikuori lisäämässä paksuutta.

Ensimmäinen erä joka päätyi myyntiin oli kaksitoista kappaletta ja hintana 100€ per työkalu. Hinta sisälsi työkalun, kotelon, kuusioavaimen, muutaman printatun taulukon dekoodausta helpottamaan sekä postikulut mihin tahansa päin maailmaa. Työkalujen menekki oli suht kuiva johtuen tuosta hinnasta, mutta kaikki silti sain myytyä ja sillä rahalla sain kustannettua tämän vuotisen matkani Hollantiin LockCon 2008 tapahtumaan, osallistumismaksun sekä parisataa euroa jäi vielä matkakassaksi. Loppuosa päätyi sitten laskujen sun muiden hoitamiseen.




Hieman ennen matkaa sain hankittua kouluni varastosta samoja 15 ja 6 millisiä messinkitankoja hyvin huokeaan hintaan verrattuna aiempaan erään ja ostinkin molempia pari metriä, joista sain tehtyä 18 tiirikkaa. Nämä otin matkalle mukaan tarkoituksena myydä niitä itse LockCon tapahtumassa. Hinnaksi päätin 60€ kappale ja jo Essenin turvallisuusmessuilla tapaamani ystävät tekivät varauksia yhteensä yhdeksän kappaletta. Seuraavana päivänä LockConissa maksuja tuli lopuistakin ja viisi henkilöä jätti yhteystietonsa siltä varalta, että teen lisää. Alkujaan näistä kertyneet rahat piti päätyä rahoittamaan minijyrsin itselleni, mutta kotiin palattuani olikin edessä muutto uuteen asuntoon ja siinä rytäkässä raha meni juokseviin kuluihin ja muihin hankintoihin.

Ehdin kuitenkin tehdä sijoituksen noille rahoille ostamalla neljä metriä molempia tankoja, joten materiaalia oli neljäänkymmeneen tiirikkaan. Niiden koneistamisen sain aluilleen vanhalla asunnolla, mutta muuton valmistelut pakotti lyömään sorvin laatikkoon ja pääsin takaisin koneistamaan uudella asunnolla vasta parisen viikkoa takaperin.

Tällä hetkellä on myyty neljä tiirikkaa ja 36 odottaa vielä kärkitikun koneistamista sekä asteikkoraitojen mustausta että kasaamista/kalibrointia. Kaikkien työkalujen jyrsinnät on tehty koulussa, koska itseltäni tosiaan jyrsin uupuu ja toivottavasti sen nyt saisin näillä rahoilla, sekä tarpeeksi työkaluja jyrsimelle päästäkseni kunnolla sitä käyttämään. Tarkoituksena olisi myös saada hankittua pienet kaasuhitsausvälineet, sellaiset jotka käyttävät litran happipulloa ja litran kaasupulloa, sekä metallivannesaha, jolla voi leikata myös levytavaraa. Kaasuhitsausvälineiden hinta on 119€, metallivannesaha 269€, jyrsin 600-800€ ja sille työkaluja 250-500€. Lisäksi pitäisi rakentaa toinen työpöytä puusta, mutta sille hintaa en osaa arvioida.

Itse tiirikka on hyvin yksinkertainen, kevyt ja helppo käyttää eikä ruostu. Tiirikassa on kolme osaa sekä yksi ruuvi. Tämä ruuvi löytyy kahvaosasta, jossa on kiertokulma-asteikko ja se pitää kärkitikkua kiinni tässä ko. kahvassa. Kärkitikku menee kolmannen osan, vääntimen läpi. Vääntimessä on yksi referenssiviiva tuota kulma-asteikkoa varten sekä kahdeksan rengasta 2mm:n jaolla. Näiden renkaiden tehtävänä on kertoa työkalun käyttäjälle, että millä haittakiekolla sitä ollaan menossa. Kulma-asteikko taasen kertoo avainleikkauksen kulman ja toimii samalla hyvänä referenssinä, ettei väännä työkalua rikki. Tähän mennessä en ole itse hajoittanut enkä ole vielä kuullut hajonneesta työkalun kärkitikusta saati muustakaan osasta, joten rakenne on hyvin kestävä. Painoa tiirikalla onkin vain noin 100 grammaa, joten sitä on helppo pitää käsissä ja pienuutensa ansiosta se ei ole kömpelö käyttää.

Työkalun kalibrointi on suht yksinkertainen prosessi. Ensin avataan ruuvi, laitetaan kärkiosan ja vääntimen väliin alle puolen millin vahvuinen pala, esimerkiksi pari kertaa taitettu paperi ja laitetaan kärki ruuvipenkkiin tai vastaavaan kevyesti. Tämä estää kärkitikun kiertymisen ja pitää sen samassa linjassa vääntimen kärjen kanssa. Tämän jälkeen kahvaosa siirretään ensimmäisen rengasmerkin kohdalle, eli näkyvillä pitäisi olla kaikki rengasmerkit. Kulma-asteikko käännetään siten, että vasemmanpuoleisin merkki on linjassa vääntimen referenssiviivan kanssa ja ruuvi kiristetään hyvin. Nyt työkalu on käyttövalmis.

Työkalun käyttö on hyvin yksinkertaista ja suoraviivaista. Ensimmäisenä asetetaan työkalu lukkoon ja varmistetaan, että väännin todellakin on ensimmäisellä haitalla kääntämällä työkalun väännintä. Kääntymisen pitäisi lakata noin puolen kierroksen jälkeen, mutta jos ei, ei vääntimen kärki ole pohjassa asti. Seuraavaksi väännintä auki suuntaan jännittäen vie kahvaosaa käyttäen tiirikan kärki lukon pohjalle viimeisen haitan kohdalle. Kahvaosaa joutuu todennäköisesti pyörittelemään hieman ja väännintä heiluttelemaan hieman sivulta toiselle, sillä pienikin kallistus kääntää kärjen hieman sivuun ja se ottaa kiinni haittojen kulmiin. Kun olet viimeisellä haitalla, voi varmistaa asian kääntämällä kahvaosaa auki suuntaan. Jos liike ei pysähdy viimeiseen kulma-asteikon merkkiin vaan menee pykälän verran siitä ohi, olet viimeisellä ns. perhoskiekolla.

Perhoskiekko erottuu muista haittakiekoista sillä, että sen avainreikä on selvästi perhosen tai rusetin muotoinen, eli laajempi kuin normaalin haitan. Tätä perhoskiekkoa ei saa kääntää täysin loppuun asti, joten käännä kiekko takaisin alkuasentoonsa ja käännä se sitten viimeiseen kulma-asteikon merkkiin saakka. Nyt perhoskiekko on oikealla kohdallaan, eikä siihen tarvitse koskea enää. Perhoskiekon tarkoituksena oli tehdä alkuperäinen ABUS tiirikka toimimattomaksi, sillä se väänsi lukkoa auki tästä viimeisestä haitasta, mutta nyt jos tätä perhoshaittaa kääntää loppuun asti, menee kehälovi yhden pykälän verran ohi haittatangon sijainnista ja lukko ei suostu aukeamaan. Tämän mekanismi on hieman sama kuin Abloylla on Exec pesissä ensimmäisessä haitassa.

Tästä eteenpäin tarkoituksena on löytää haittakiekoille asento, jossa ne eivät tunnu "raahaavan" tai olevan jumissa, vaan liikkuvat vapaasti lievästi. Vedä kahvaa ulospäin ja käännä kunnes pääset viimeiselle haittakiekolle, joka on siis perhoskiekon päällä. Pitäen vääntimellä jännitystä yllä, käännä hiljalleen tätä haittaa. Voit huomata, että se välillä tuntuu raahaavan kiinni haittatankoon, välillä tuntuu pieni töyssy ja joissain kohdin se tuntuu löysältä. Jätä tämä haitta sellaiseen asentoon, jossa se tuntuu löysältä. Nyt voit jälleen vetää kahvaosasta hieman ulospäin ja kääntää kunnes pääset seuraavalle haitalle. Etsi tällekin löysä kohta. Jatka näin kunnes olet käynyt kaikki haitat läpi.

Kun kaikki haitat ovat kerran siirretty mahdollisiman väljiin kohtiin, ovat ne asettuneet sellaisiin asentoihin, että haittojen kehällä olevat lovet tai valelovet ovat haittatangon kohdalla. Keskimäärin kolmasosa haitoista on oikeilla kohdin ja kaksi kolmasosaa on valeloven kohdalla. Tästä eteenpäin jos haitta ei tunnu liikkuvan takaisinpäin, löysää jännitys vääntimellä ja käännä haittaa ja jännitä väännin uudelleen. Koska lukossa ei ole jousia palauttamassa haittoja paikoilleen, voi työkalun käytännössä ottaa lukosta vaikka ulos ja jatkaa hommaa myöhemmin.

Siirry taas nykyiseltä haitalta seuraavalle ja tunnustele onko haitta väljässä kohdassa vai löytyisikö vielä väljempi kohta. Siirry sitten seuraavalle haitalle ja tee samoin. Voit huomata, että jotkin haitat tuntuvat olevan jo valmiiksi oikein, kun taas osa ottaa kiinni haittatankoon tai niiden liike on pienempi kuin muiden. Kun olet käynyt kaikki haitat näin toistamiseen läpi, on keskimäärin kaksi kolmasosaa oikein ja vain kolmasosa valeloven kohdalla. Aloita jälleen käymään haittoja järjestyksessä yksi kerrallaan läpi ja voit huomata, että ehkä vain yksi tai kaksi haittaa tuntuu tiukilta. Nämä kun käännät väljiin kohtiin, väännin "lipsahtaa" ja lukko aukeaa. Onnittelut, olet tiirikoinut ABUS Plus lukon! Saat lukon takaisin kiinni joko kääntämällä tiirikalla tai käyttämällä mitä tahansa ABUS avainta, jolla voi haitat käännellä alkuasentoonsa uutta yritystä varten.

Itselläni meni ensimmäiseen lukkooni (ABUS Plus 37/55) noin kymmenen minuuttia aikaa ja toisella yrittämällä vain viisi. Pienellä harjoittelulla sain aikani pudotettua keskimäärin kahteen ja puoleen minuuttiin ennätykseni ollessa edelleen minuutti ja 47 sekuntia.

Tein aikanaan myös videon, jossa kerron miten työkalu toimii, miten ABUS Plus lukko toimii ja näytän kuinka ko. lukon tiirikointi tapahtuu. Puhun videolla englanniksi johtuen siitä, että tein videot alkujaan Lockpicking101.com sivustolle. Olen jakanut videon viiteen osaan, jotta ei ole pakko kaikkea selitystä ladata kerralla. Yhteensä videota on hieman yli 270 Mt ja ne sijaitsevat ystäväni palvelimella Kanadassa.

Introduction

The lock and the pick tool
How to pick the lock
Example of picking
Explaining the internals

Jos haluat tukea harrastustani ja koneistuskapasiteettini laajennusta, voit ostaa oman ABUS Plus tiirikkasi minulta. Hinta on 60€ per työkalu ja postimaksu kiinteä 5€, tilasit kuinka monta tahansa kerralla. Työkalu tulee pahvisessa putkilossa pehmustettuna. Ohessa taulukko avuksi, jonka voit tulostaa A4-kokoon. Lähetä sähköpostilla minulle osoitteeseen einstein@mbnet.fi toimitusosoite, haluttu määrä ja minä lähetän paluuviestinä maksutiedot. Kun maksu näkyy tililläni, paketti lähtee postiin.

Kiitos!

Päivitys 22.12.2008: Unohdin kokonaan, että tästä tiirikasta oli myös lyhyesti juttua NDE Magazinen neljännessä julkaisussa. NDE Magazine on lukkoharrastajien kirjoittama ja julkaisema nettilehtinen, jossa esitellään lukkoja, tiirikoita ja tarinoita. Aiemmista julkaisuista löytyy myös juttua tuosta ABUS Plus ongelmasta, jonka löysin.

Tästä ABUS Plus lukosta kirjoitin jo aiemminkin, kun löysin siitä turvallisuusongelman. Tuolloin tiirikkani oli vasta suunnitteluvaiheessa.

Finbullet - varoittava esimerkki

Jokunen aika sitten hankin tutkittavaksi Finbullet merkkisiä riippulukkoja yhden paketin. Tuote on TOOLNET nimisen yhtiön valmistama, valmistuttama tai maahantuoma, mutta varmaksi en tiedä koska vastausta kyselyyni ei tullut. Tässä paketissa tuli mukana kolme eri väristä lukkoa sekä neljä avainta, jotka muistuttavat Abloy Classic avaimia. Tuo kuvassa näkyvä paketti maksoi 4.95€ ja ostin sen HongKong tavaratalosta, mutta näitä on myös näkynyt myytävän ainakin MotoNetissä hinnan ollessa suunnilleen samaa luokkaa. Ostamani lukot olivat kooltaan pienempiä, sillä näistä on kahta kokoluokkaa saatavilla, lukon rakenteen ja toiminnan ollessa molemmissa silti sama.



Päällisin puolin lukko näyttää siltä mitä hinta kertoo - halvalta. Maalausjälki ei ole tasainen, sanka on pienempi kuin rungossa oleva reikä sille, sisuskalut tuntuvat klappaavan avainta käytettäessäkin ja kaiken kukkuraksi runko on valuvirheitä täynnä. Oheisessa kuvassa lukon avainpesän etupuolessa on havaittavissa hienojakoista valuhiekkaa paakku maalin alla ja osittain maali on ropissut hiekan irrotessa. En ole valimokoulutusta saanut, mutta valutöitä nähneenä sanoisin, ettei tuollainen tarttuminen ole täysin normaalia ja jos onkin, niin osaa ei ole valun jälkeen käsitelty mitenkään, joten se kielisi halvasta valmistuksesta.



Lukon avaimet on valmistettu oletettavasti teräksestä, sillä ne näyttävät keltapassivoiduilta ja tarttuvat magneettiin. Itse aihio on tehty meistaamalla levystä ja puristettu varren osalta siten, että se edes muistuttaa puoliympyrää jotenkuten. Avaimen leikkauksista johtuen avaimen varsi ei ole samassa tasossa avaimen pään kanssa, joka kuvistakin näkyy, eli avaimet ovat kieroja. Avaimen leikkaukset on tehty todennäköisesti jyrsimällä, mutta halpuus taas näkyy jäysteinä, jotka reunustavat leikkauksia. Erilaisia jyrsintäkulmia on vain kolme: leikkaamaton, 22.5 astetta ja 45 astetta (astelukemat arvioita). Koska avaimessa on ainoastaan kuusi leikkausta, on erilaisia avaimia vain 729 kappaletta. Myöhemmin myös käy ilmi, miksi lukko aukeaa pienemmälläkin avainmäärällä.



Sisuskalut ja sanka pysyy lukossa kiinni kolmella pienellä tapilla, jotka on hakattu pieniin reikiin. Kaksi näistä pitää avainpesää kiinni rungossa ja yksi pitää sankaa kiinni siten, ettei sanka irtoa lukko avatessa. Tuossa vasemmassa kuvassa myöskin näkyy rungon valuvirheitä, oikeassa reunassa selkeä reikä paikassa jossa mitään ei kuuluisi olla ja siitä hieman vasemmalle ja ylös näkyy selkeä kutistuma tai maalin peittämä reikä, sekä sangan puoleisella reunalla näkyy selkeä raita lukon ympäri, eli kohta josta muotti halkaistaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy selkeästi maalin alta kaksi tapinpäätä, jotka pitävät avainpesää kiinni. Punaisessa lukossa näistä toinen ei näkynyt yhtä selvästi, joten siksi kuva sinisestä lukosta.

Sangasta voisi sanoa, ettei siitä oikein sanottavaa ole sen olemattomuuden takia. Tuotteen paketissa mainostetaan sangan olevan "karkaistua kovaterästä", mutta silti sen saa poikki suunnilleen kynsiviilalla, joten ehkä se karkaisu jäi tehtaalle näitä tehdessä. Pinta näyttäisi olevan keltapassivoitua ja sangan halkaisija 7.7mm. Kuitenkin heikoin kohta sangasta on lukkoteljen kohta, josta sangan vahvuus on ainoastaan 3.5mm ja sama myös sangan toisessa jalassa. Koska tangon vetolujuus on suhteessa sen pinta-alaan, tämä ohennus tarkoittaa vetolujuuden tippumista 20%:iin siitä mitä se 7.7mm:n tangolle olisi. Myös terävät kulmat uran pohjalla edesauttavat katkeamista.

Lisäksi lukkotelki, joka kääntyy tuohon sangan uraan pitää sankaa kiinni ainoastaan millin verran tuon uran reunalta sisäänpäin, toisin sanoen hyvä että lukko pysyy kiinni edes oman painonsa alla. Tosin avainpesässä on halpuuden takia ilmenevää klappia niin paljon, että kun väärällä avaimella kääntää auki suuntaan, tuo telkiosa kääntyy puoliväliin asti auki asentoa, joten oikeasti lukko pysyy siis kiinni pelkällä hyvällä tahdolla ja sen takaama murtovarmuus on samaa luokkaa hammastikun kanssa.



Purkaminen osiin vaatii lukitustappien porauksen pois. Itse käytin pylväsporakonetta ja pientä HSS-TiN terää, jolle tein ensin tapin keskelle aloituspisteen automaattisella pistepuikolla. Tapeista ei jää käytännössä mitään jäljelle, jos vain terä osuu suht keskelle ja on sopivan kokoinen, kuten kuvasta näkyykin. Ainoastaan sangan lukkotapista jäi pätkä jäljelle joka irtosi sangan pompatessa ulos tuon jousen työntämänä. Lukosta poistin maalia alkujaan etsiäkseni nuo lukitustapit ja nähdäkseni ne paremmin merkkausta varten, työkaluna käytin Dremeliä teräsharjaterän kanssa.

Sangan alla ollut jousi on muutenkin hieman turha ja hankaloittaa lähinnä lukon sulkemista ja tällaisen halpatuotteen kohdalla olisi tietysti säästöä saanut vielä enemmän jättämällä tuo jousi pois, sillä kun ei toiminnan kannalta merkitystä ole. Kuvasta näkyy selvästi koko sanka ja sen muoto. Sangan alemmassa jalasssa oleva kavennus pitkältä matkalta on juurikin se kohta, jossa sangan lukitustappi on ja ura on sitä varten, että sankaa voi pyörittää ympäri lukon ollessa auki.

Oikealla näkyy lähikuva tuosta sangan päästä, joka jää lukon sisään. Näyttää siltä, kuin sanka olisi valettu tai meistattu tuon kavennuksen saamiseksi, sillä työkalujälkiä näkyy vain alaosassa. Sangan ohuessa kohdassa näkyvä kirkas jälki on tullut sangan lukitustapista, kun sankaa on pyöritetty.



Lukkotappien poistamisen jälkeen voi napauttaa sangan kolosta avainpesän päätyä, jolloin koko avainpesä tulee ulos lukon päädyn kautta. Sen perässä on lukon telkenä toimiva metallikappale, jota avainpesä ohjaa. Tämä telkiosa ja itse avainpesä ovat valurautaa, sillä kokoisikseen ovat hyvin raskaita, huokoisen näköisiä pinnaltaan ja molemmissa näkyy valusta peräisin olevaa hiekkaa, jälleen kerran halvan valmistuksen takia, sekä molemmat tarttuvat magneettiin. Lukon runko on tosiaan myös valutavaraa ja materiaali vaikuttaisi olevan sinkkiä, sillä se on kevyt ja vaalean harmaa väriltään.

Avainpesän takana on urassa pieni metallirengas, jonka saa kammettua pois terävällä piikillä haittatangon uran kohdalta helposti. Se ei ole lukkorengas, vaan tosissaan ihan pätkä teräslankaa, jossa näkyy katkaisusta jäystettäkin. Tämän jälkeen haittasylinterin saa työnnettyä pois painamalla hieman ensimmäisestä haittakiekosta. Samalla ulos tulee haittatanko, joka on kooltaan 2mm x 12.9mm ja tehty teräksestä.

Lukon toiminta on siis samanlainen kuin Abloy Classic lukoissa, eli haittasylinterissä olevat haittakiekot voivat kiertyä maksimissaan 90 astetta, yksi näistä pitää olla ns. nollakiekko ja kun oikeaa avainta kierretään, haittakiekkojen kehälovet muodostavat uran haittatankoa varten ja näin haittasylinteri pääsee kiertymään avainpesässä. Haittojen reunalla näkyvä pieni uloke toimii rajoittimena 90 asteen maksimi kiertoa varten. Haittojen välissä on välilevyt, joiden uloke on niin leveä ettei se pääse liikkumaan ja täten se eristää haittojen liikkeet toisistaan.



Kuten haittapinosta tai oikeammin täytteestä näkee, lukossa on kuusi haittakiekkoa ja kuusi välilevyä, vaikka viidelläkin pärjäisi. Lukon maalaus on ilmeisesti tehty kasauksen jälkeen, koska sekä avainpesän reunoilla että ensimmäisessä parissa haittakiekossa on keltaista maalia aimo annos. Haittakiekon lähikuvasta näkyy vielä, että maalin alle on jäänyt jotakin roskaa. Samassa kuvassa oikeassa reunassa kuvaa näkyy pieni osa nostonollaa, eli haittakiekkoa jota pitää kiertää täydet 90 astetta ja joita on lukossa oltava vähintään yksi toimiakseen. Nostonimitys tulee siitä, että sen kehäloven toinen reuna on viistetty, jolloin lukkoa suljettaessa tuo viiste pakottaa haittatangon ylös kehälovien muodostamasta urasta, vapauttaen haitat palautumaan alkuperäiseen lepotilaansa.

Kun alkujaan lukkoa purin ja testailin, en tätä pientä asiaa huomannut, mutta näitä kuvia ottaessa havaitsin asian ja valokuvasin senkin, eli miksi lukko aukeaa pienemmällä avainmäärällä kuin 729 erilaista avainta. Kun katsotte tarkkaan tuota kuvaa edellistä kappaletta ennen, jossa haitat ovat järjestyksessä pöydällä, huomaatte että siellä on kaksi nostonollaa, toinen ja kolmas haittakiekko vasemmalta lukien. Nyt vertaamalla sitä avaimeen voi havaita, että avaimessa ei ole sillä kohdin kahta leikkaamatonta kohtaa, vaan yksi 22.5 asteinen leikkaus ja yksi leikkaamaton. Tästä huolimatta lukko operoi mainiosti avaimella, vaikka joskus hieman nappaakin kiinni.

Lukko siis aukeaa väärällä avaimella! Tämä johtuu siitä, että lukon toleranssit eli osien väliset mitat ovat aivan järkyttävät ja haittakiekot pääsevät pyörimään vapaasti eteenpäin, kun avaimella kääntää, eli ne "jatkavat matkaansa" vaikka avain pysähtyykin. Lisäksi kehälovet ovat niin loivareunaiset/leveät, että ei haittaa vaikkei se käännykään ihan kohdilleen haittatangon kanssa. Nämä faktat mahdollistavat valmistamaan ns. kokeilusarjan avaimia, joissa käytetään kahta leikkausta, toinen noin 12 astetta ja toinen noin 25 astetta. Tällöin erilaisia avaimia on vain 64 kappaletta, joiden avulla lukko aukeaa parissa minuutissa kokeilemalla nitkuttaa jokaista avainta sekunti tai kaksi lukossa. Oikeastaan ei tarvitse välttämättä tehdä edes kokeiluavain sarjaa, vaan voi käyttää eri tavalla muotoiltuja rautalanganpätkiäkin, mutta silloin se vaatii hieman onneakin peliin.



Lopuksi havaitsin jotakin, jota en enää meinannut edes uskoa, kunnes testasin. Ihmettelin tuon haittasylinterin todella kevyttä painoa ja ajattelin, että mikäs ihmeen metalli näin mustaa ja kevyttä on. Epäilys heräsi, joten ei muuta kuin tuikkuun liekki ja haittasylinteri sen päälle. Kah, savukiehkura, ritinää, musta paksu nokeava savu ja osa otti uutta muotoa. Muovia perhana! (Ei, puoliso ei pidä siitä katkusta mikä kämpässä leijuu tuon jälkeen)

Surkeaa valutyötä, hosuen maalattua, pehmeää terästä, hammastikun kaltaista kestävyyttä sekä muovia. Ainoa takuu minkä antaisin tuotteelle on aukeamistakuu.

LockCon 2008

Hieman vajaa vuosi sitten olin ensimmäistä kertaa Hollannissa, kohteena Dutch Open 2007. Silloin esittelin ABUS kiekkohaittalukoista löytämääni ongelmaa ja tein "historiaa" olemalla ensimmäinen suomalainen kyseisessä tapahtumassa. Tapahtuma itsessään on vain ToooL.NL:n, ToooL.US:n ja SSDeV:n jäsenille tai vaihtoehtoisesti tuntemalla joku, joka voi suositella sinua. Tänä vuonna paikkoja on sata, joista on noin 10-15 varattu uusille kasvoille.

Tänä vuonna lähden jälleen, mutta tilaisuus on vaihtanut uudeksi nimekseen LockCon, vaikkakin monet puhuvat "Openista" edelleen. Tapahtuma alkaa 09.10. illalla, kun porukka kokoontuu Frieslandissa Sneekin pikkukaupungissa sijaitsevaan Stay Okay hostelliin. Hostelli on joka vuosi tarjonnut osallistujille majoituksen, ruoat ja juomat sopivaan pakettihintaan ja tänä vuonna hinnaksi tulee 150€, joka sisältää kolme yötä, ruoat, olutta ja kahvia. Viime vuonna olutta oli varattu viisi tynnyriä, joka taisi nippanappa riittää noin 50 hengen seurueelle kolmen päivän ajan.

Itse tosin lennän jo kahdeksas päivä ystävieni luokse majoittumaan, josta lähdemme seuraavana aamuna kohti Saksaa, Essenin turvallisuusmessuille. Essenin messuista todennäköisesti kirjoitan ihan oman artikkelin, sillä jo viime vuoden Dutch Open artikkelista tuli hyvinkin pitkä. Illalla siirrymme Essenistä Sneekiin ja hauskanpito alkaa.

10.10. alkaa tapahtua ja homman potkaiseekin käyntiin Peter Field, joka viime vuonna esitelmöi viisituntisen lukkojen sielunelämästä ja erilaisista ratkaisuista. Tänä vuonna hieman samaa ja paljon uutta, ainakin toivottavasti. Tästä eteenpäin päivät ovat täynnä esitelmöintejä, työpajoja ja luentoja, sekä illalla vapaa-aiheisia esitelmöintejä tilan ja mielenkiinnon mukaan. Itse en tänä vuonna varannut esitelmöinnille aikaa, mutta todennäköisesti jonkin päivän iltana pidän esitelmän Abloy lukkoihin soveltuvista tiirikoista, pääasiallisesti Classic lukoille sopivista.

Mukaan matkalle lähtee 18kpl ABUS Plus tiirikoita, joita olen koneistanut valmiiksi. Kaksi näistä lupasin lahjoittaa Barrylle, jotta ne voitaisiin jakaa kilpailupalkintoina tapahtuman viimeisenä päivänä. Loput myyn kysynnän mukaan tapahtuman aikana, tarkoituksena saada rahoitettua minijyrsin itselleni (noin 850€). Tiirikoiden hinta on todennäköisesti 50€ kappale, joten rahoitus hoituu liki täysin näiden myynnillä.

Tarkoitus on myös samalla reissulla keskustella erään tahon kanssa yrityksen perustamisesta, joka suunnittelisi, valmistuttaisi ja myisi tiirikoita ja muita lukkoseppävälineitä. Idea on hieman raakile toistaiseksi ja nimikin uupuu. Jo suunniteltuja työkaluja prototyyppien valmistusta vaille olisi ABUS systeemi, jolla saa ABUS merkkiset kiekkohaittaiset lukot auki ja tulkattua, universaalimpi kiekkohaittatiirikkasetti joka kävisi ns. nimettömiin lukkoihin ja BODA 428 ja 429 lukkoihin sopiva tiirikka. Samalla tietysti saa auki myös 2928 ja 2929 lukot (edellisten pinta-asennusversiot) ja lukon avauduttua on hallussa myös lukon aukaiseva avainkoodi uuden avaimen leikkausta varten. Koska prototyyppejä ei ole vielä tehty, ei työkaluja saada valmistukseen ihan hetkeen eikä täten vielä ole mitään arviota tuotteiden hinnoista. Halpoja tämän tyyppiset työkalut eivät ole (ainakaan harrastajille), koska ovat viimeisen päälle suunniteltu helpon ja mukavan käytettävyyden vuoksi ja kunnon materiaaleista tehtyjä.

Paluu matkalta tapahtuu 13.10., eli viikolla 42. Kyseisen viikon viikonlopulle on Tiirikointi.net tapaaminen Tampereella, jonne on tähän mennessä ilmoittautunut neljä henkilöä ja toistaiseksi tuntemattomana pidettävä taho saattaa ilmaantua paikalle, mikäli aikaa ja kiinnostusta on. Tarkempaa päivää ei toistaiseksi ole tiedossa, mutta ole hyvä ja seuraa keskustelua täällä.

Mikäli haluat osallistua Tiirikointi.net tapaamiseen, ole hyvä ja ota minuun yhteyttä ensin. Sähköpostiosoitteeni on einstein@mbnet.fi ja oikealta puolen tätä sivua löydät julkisen salausavaimeni, mikäli haluat salattua viestiliikennettä käyttää.

Uutta artikkelia pukkaa heti reissun jälkeen, aiheena on Finbullet merkkiset riippulukot ja niiden sisältö. Myös BODA varmuuslukon sisuskaluista ja toiminnasta tulee artikkeli, jossa käsittelen hyvin yleisen varmuuslukon rakennetta, toimintaa ja sen tarjoamaa turvallisuutta. Itse reissusta tulee artikkeli tai kaksi myöhemmällä ajankohdalla. Työn alla on myös artikkeli vakuutusyhtiöiden ja muiden tahojen vastauksista avoimeen kirjeeseeni, joten ei muuta kuin hyvää lähestyvää syyslomaa kaikille lukijoille!

Abloy PL330 lukon purkaminen

Alkuun ajattelin kertoa itse lukosta hieman, tämä kun on ensimmäinen itse ostamani Abloy riippulukko, jonka saa purettua osiin. Kyseessä on Abloy PL330/50 riippulukko, jossa on Classic avainpesä. Tuo PL330 on lukon malli ja sen perässä oleva /50 tarkoittaa 50mm:stä sankaa. Muut vakiokoot ovat 25mm ja 100mm ja näitä kaikkia löytää lähimmästä rautakaupasta mitä todennäköisimmin. Itse päädyin tähän siksi, että se oli hinnaltaan 30.90€ Bauhausista ja se oli 2€ halvempi kuin 25mm:n sangalla oleva malli.

Lukko on yksittäispakattu muovikoteloon, jonka aukaisu vaatii sen rikkomisen. Paketin muoto on universaali avainten osalta, sillä tuohon mahtuu myös Disklock avaimet ulkomuodon perusteella. Jahka sakset tai veitsi on tehnyt tehtävänsä, paketista löytyy itse lukko, siihen sopivat kaksi tehdasleikattua avainta sekä taustapahvi pääasiallisine tietoineen, mukaan lukien pieni tarra, jossa avainten peitekoodi. Tuo taustapahvi on kaksipuoleinen, toisin päin taitettuna tekstit ovat englanniksi ja toisin päin suomeksi. Ainoa ero on testistandardeissa, joiden mukaan lukolle on annettu luokitus.

Avaimet tosiaan ovat tehdasleikatut ja niitä on paketissa kaksi. Tehdasleikatun avaimen tunnistaa niiden selkäpuolella leikkausten kohdalla olevasta harjausjäljestä, joka tulee kun avain koneellisesti teräsharjataan leikkauksen jälkeen. Käsin leikatuissa ja harjatuissa avaimissa tällaista ei näe. Tämän lukon mukana tulleiden avainten leikkuukoodi on 0532124230, jonka peitekoodi näkyy tuosta paketista. Mikäli avaimesta haluaa kopion, pitää Abloy valtuutetussa liikkeessä antaa tuo peitekoodi tai vaihtoehtoisesti avain, mutta pelkällä leikkuukoodilla avainta ei suostuta tekemään valtuutetussa liikkeessä. Tosin jotkin ei Abloy valtuutetut liikkeet leikkaavat halutunlaisen avaimen, jolloin ei haittaa vaikkei alkuperäistä olisikaan enää tallella.

Lukon purkamisen ja kokoamisen avuksi olen piirtänyt oheisen taulukon, jonka tulostamalla 275mm x 155mm kokoisena saat oikeassa mittakaavassa olevan kuvan kaikista lukon osista. Kuvassa olevat haitat on numeroitu kaikkien kehälovien paikoilta, jotta voit purkaessa järjestellä osaset ja merkitä oikean kehäloven paikan ympyröimällä vastaavan numeron. Avaimesta oleva kuva taasen auttaa tulkitsemaan avaimen leikkauksia, mikäli käsissäsi on palapeli eli täyte on osissa käsissäsi.



Lukon purkamiseen tarvitaan 2mm:n kuusioavain, sekä lukkoon sopiva avain. Toisella kapealla sivulla lukkoa on pieni reikä lukon alareunan lähellä, josta kiiltelee sangan metalli lukon ollesssa lukittuna. Avaa lukko, nosta sanka ylös ja työnnä kuusioavain reiästä sisään.



Pidätinruuvi on hieman alaspäin viettävässä kulmassa, kuten kuvasta näkyykin. Tehtaan jäljiltä pidätinruuvi on hieman tiukemmassa kuin mitä tällä kuusioavaimella saan siihen kohdistettua sormivoimin, joten avitin pihdeillä tuota kuusioavaintani, koska kahvallista kuusioavainta en löytänyt. Mikäli tätä lukkoa ei olisi tarkoitettu purettavaksi, olisi tuohon kuusioruuvin reikään tungettu voimalla sisään halkaisijaltaan 2.2mm teräskuula. Mikäli hukkaat tuon pienen kuusiopidätinruuvin, sen oikea malli on M4x5-A2, eli M4 kierteet, 5mm pitkä ja A2 on ruostumatonta terästä. Malli on tasapäinen.



Tämän jälkeen sanka takaisin, lukko kiinni ja avain ulos, jotta purkamista voi jatkaa. Avain toimii tässä hyvänä työkaluna, eli avaimen päällä ruuvataan pohjasta tulppa pois. Tulppa itsessään toimii poraussuojana, sillä se on karkaistua terästä ja sen orientaatio sekä geometria hankaloittaa tietyltä kohtaa poraamista. Tässä vaiheessa kannattaa ottaa huomioon, että tämä reikä osoittaa ylös, tai sylissä on palapeli.



Tulpan jälkeen löytyy yksi kuparin värinen aluslevy, joka toimii pienenä erottimena haittasylinterin komponenttien ja tulpan välissä. Tämän jälkeen kevyellä napauksella pitäisi ulos liukua koko haittasylinteri ja yleensä myös kaksi 8mm teräskuulaa, elleivät jää rasvoistaan kiinni lukon sisuksiin.

Haittasylinterin päällä makaa itse haittatanko ja takana olevasta reiästä löytyy pieni jousi. Tämän jousen tehtävä on pitää sisuskalut heilumasta pituusakselin suunnassa ja se myöskin kompensoi täten mahdollista kulumista sekä osien välistä pientä toleranssia. Näin sivumainintana, tuon jousen takia tämänkin lukon voi tulkata suht yksinkertaisesti ja näin saada avaintieto noukittua esiin.

Oikealla näkyvässä kuvassa näkyy haittasylinterin täyte kasatussa muodossaan, eli pohjalta lukien haittakiekko, välilevy, haittakiekko, välilevy ja niin edelleen. Päällimääisenä on karkaistua terästä oleva haittakiekko, josta puuttuu tuo pieni uloke tai nipukka, joten se pääsee pyörimään vapaasti ja täten auttaa suojaamaan porausta vastaan. Myös tiirikointia se hankaloittaa, sillä tuosta ei lukkoa voi vääntää auki suuntaan.

Täyte purettuna pöydälle "koodijärjestyksessä", eli avaimen peite-/leikkkauskoodin ensimmäinen numero on vasemmanpuoleisin haittakiekko, eli se mikä löytyy haittasylinterin pohjalta. Välilevyt ovat kaikki samassa pinossa, koska ovat identtisiä. Kasattaessa laitetaan ensin haittakiekko, sitten välilevy ja taas haittakiekko ja näin jatkettaessa päällimmäisenä pitäisi olla tuo teräksinen haittakiekko. Lukon toiminnan kannalta ei ole merkitystä kummin päin välilevyt ovat, mutta tehtaalta tullessa ne ovat kupera puoli ylöspäin ja näin itsekin näitä tykkään laittaa.