Tue blogiani lahjoittamalla!

25.1.08

Tulevat artikkelit ja aiheet

Tarkoituksena olisi tehdä pieni katsaus tulevaan ja samalla esittää toive siitä, että ihmiset ehdottaisivat aiheita artikkeleita varten tai vaihtoehtoisesti tukisivat artikkelien tekemistä, kuten nimimerkki Jupu teki kortti- ja magneettilukkoartikkeleiden osalta. Näihin sain idean ja lukot häneltä, kiitokset siis siitä. Toisena esimerkkinä toimikoon tuo Hollannin matkani, jota tuki monet tuntemani henkilöt ja monet tuntemattomatkin, sekä läheiseni.

Tähän artikkeliin taasen sain sysäyksen viimeisimmästä kommentista blogini Tervetuloa -tekstissä, jossa kysyttiin minulta, ties kuinka monennen kerran, Abloy Classic lukon tiirikoitavuudesta. Samalla aion tässä käydä muutkin ideani läpi eri artikkeleista, mutta ne eivät ole minkäälaisessa julkaisujärjestyksessä ja osaa en voi vielä edes toteuttaa rahanpuutteen vuoksi. Opiskelijana ei ylimääräistä ole ja 32.90€ yhdestä lukosta on aika paljon. Toivottavasti pääsisin kesätöihin ensi kesänä, niin saisi tilannetta hieman paranneltua.

Abloy Classic lyhyesti: Kyllä, se on tiirikoitavissa. Pidemmälti kerron aiheesta lisää tulevassa artikkelissa, jossa käsittelen ns. vempelettä / vempele-tiirikkaa, jota aikanaan on käytetty Abloy Classic lukkojen aukaisuun. Aion myös tehdä replikan tuosta kyseisestä laitteesta ja esitellä sen artikkelin yhteydessä. Toiminnallisesti ymmärrän kyseisen tiirikan, mutta sen kopioiminen tarkasti on mahdotonta puutteellisten kuvien tai kuvausten takia, joten kyseessä on oma versio aiheesta, kuitenkin pitäytyen samoissa materiaaleissa mistä se alkujaankin on tehty. Nykyiset Abloy Classic, saatika muutkaan pesät eivät aukea kyseisellä kapistuksella, joten sitä on turha pelätä.

Toinen aiheidea on kirjoittaa pienoinen tilaston tapainen artikkeli siitä, mitä ihmiset käyttävät varastojensa lukitsemiseen ns. kanahäkeissä. On nimittäin mielestäni huolestuttavaa tai välinpitämätöntä lukita tavaransa kahden euron lukon taakse ja odotella, että se suojelee arvokkaita (muisto)esineitä. KYllähän minkä tahansa lukon aina rikki saa, kun vain etsii sen isomman kiven, mutta halvoissa lukoissa riskin tuo se, että tavaraa saattaa hävitä, mutta lukko on edelleen siinä; lukittuna, ehjänä ja toimii.

Abloyn lukkojen purkamisesta on ollut useaan otteeseen kyselyitä sekä sähköpostitse, IRC-kanavilla, että täällä blogissa, joten ajattelin tehdä kuvallisen artikkelin ainakin kahden erilaisen lukon purkamisesta osiin huoltoa, puhdistusta tai uudelleensarjoitusta varten. Toinen lukoista on PL362, hieman harvinaisempi näky varsinkin Pertti Perustallaajalla, mutta muutakaan isompaa lukkoa ei itseltäni löydy. Toinen malli tulee olemaan PL330/25, joka on halvin purettava malli jonka tiedän, 32.90€ per kappale. Itselläni on yksi, mutta se on lukossa ja siihen ei ole avainta eikä avainkorttia (Disklock), joten täytyy etsiä tuo raha jostakin ja ostaa kyseinen lukko, ellei joku halua sponsoroida lukon ja vähintäänkin yhden toimivan avaimen siihen. Lukon ei tarvitse olla pakasta vedetty, mutta toimintakuntoinen. Sangan ei ole pakko olla ehjä, mutta olisi hyvä jos sen molemmat palat olisi silti tallessa vaikka poikki olisikin.

Abloyn avaimista tulee kattava katsaus, jossa käsittelen kaikkia erilaisia Abloy avaimia ja niiden ominaisuuksia ja speksejä. Tähän artikkeliin tulee monia käsin piirettyjä kuvia avainten halkileikkauksista, joista näkee erilaiset avainten leikkaukset mittasuhteissaan sekä avaimen muutkin mitat terän osalta. Samassa yhteydessä myös kerron kuinka avaimet valmistetaan ja mitä hyötyjä kyseisellä menetelmällä saavutetaan vaihtoehtoisiin menetelmiin nähden.

Avainartikkelille looginen jatko-osa on tietysti artikkeli erilaisista avainkoneista, joilla Abloyn avaimia leikataan avainaihioista käyttökelpoisiksi avaimiksi. Artikkeli kattaa niin Classic, Profile, Disklock (Pro) että Protec leikkurit ja Exec leikkurista kerron vain oman mielipiteeni, sillä siitä minulla ei ole kuvamateriaalia tarjota, mutta se ei eroa toisesta leikkurista kuin mitoiltaan.

Erilaisista kiekkohaittaisista lukoista kertovan artikkelin ajattelin myöskin kirjoittaa, jossa lähinnä käydään tarkemmin läpi kaksi lukkoa ja yleisesti käsitellään muita vastaavia. Lähemmässä tarkastelussa tulee olemaan yksi TM-TOOLS merkkinen lukko, yksi Pislan maahantuoma / valmistuttama / valmistama lukko, sekä yksi Abloy PL3020 riippulukon kopio. Kaikista tullaan käymään läpi hyvät ja huonot puolet.

Koska itseltäni löytyy yksi Abloyn kasaamaton riippulukko, sellainen pohjasta niitattavaa mallia oleva, ajattelin tehdä siitä artikkelin, jotta kiinnostuneet näkisi mitä sellainen on sisäänsä syönyt ilman hajoittamista. Yritän tätä artikkelia varten tehdä myös kasan teknisiä piirustuksia omilla rajallisilla taidoillani, sillä kyseessä on hyvin yksinkertainen lukko teknisestikin, etenkin valmistuksen suhteen.

Muutamasta tiirikointiin ja lukkoihin liittyvästä kirjasta aion kirjoittaa myös pienen katsauksen, jossa tarkoituksena on kertoa hieman, että onko kirja hinnan ja/tai lukemisen arvoinen.

Viimeisimpänä ideana olisi tehdä pieni tutkimus lukkopesien murtamiseen tarkoitetusta kiinalaisvalmisteisesta työkalusarjasta, jolla siis on ideana pakkovääntää lukko auki, mutta nähtyäni tämän sarjan "laadun" Hollannin reissulla ajattelin, että tämä täytyy testata. Eräältä tutultani tämä sarja löytyykin ja minulta läjä testilukkoja, joten testiä odotellessa.

Että tällaista tulossa. Toiveita ja ehdotuksia otan vastaan ilomielin ja jos on sponsoroida jotakin artikkeli-ideaa joko rahallisesti tai materiaalin osalta, olisin erittäin kiitollinen.

16.1.08

Lukkoanatomia: Magneettilukko

Nimimerkki Jupu lähetti minulle kaksi hankkimaansa lukkoa, kortti- ja magneettilukon, jotta voisin avata ne, tutkia niitä ja kirjoittaa niistä blogiini artikkelin. Kiitokset siis Jupulle sekä ideasta, että lukoista. Tässä artikkelissa keskityn pelkästään tuohon magneettilukkoon, sillä edellisessä Lukkoanatomia-artikkelissani jo kirjoitin tuosta korttilukosta.

Lukon toiminta ja yleiskuvaus


Lukko avaimensa kera. Lukon ulkopuolelta ei löydy normaalia avaimenreikää, ainostaan etupuolella avaimen mentävä pieni syvennys, jossa reunalla pieni kohta, josta avain tarttuu kiinni. Lukon takana näkyy selvästi reunat, eli takakansi on todennäköisesti joko vain paikoillaan jollakin tai reunoiltaan prässätty ympäriinsä kiinni. Avain on kuin mikä tahansa avaimenperä, eikä sen magneettisuus ole suuri, sillä se ei jaksa kannatella itseään edes litteästä teräsobjektista. Lukon materiaalina on joko alumiini tai teräs.


Lukon avaus tapahtuu asettamalla avain etupuolella olevaan syvennykseen kohdilleen ja kääntämällä myötäpäivään noin 15 astetta. Tällöin lukon sanka hyppää ylös. Sanganreiästä voi nähdä kellertävän teljen. Telki on jousipainoinen, joten tämä lukko on mahdollista lukita ilman avainta ja myöskin shimmata auki. Kun keskimmäisestä kuvasta katsoo sankaa, voi nähdä, että tämä lukko ei ole kaksoistelkeävä.

Lukon purkaminen


Lukon takakansi ei ollutkaan prässätty, joten avasin lukon, työnsin ruuvimeisselin pään teljen ohi takakantta vasten ja löin muutaman kerran vasaralla. Takakansi on 2.5mm paksu, joten meni hetki saada kannen reuna näkyviin, jonka jälkeen puukon terällä kampesin tasaisesti tuon takakannen irti. Kuvasta näkyy kuinka yksi kiinnitystappi napsahti poikki ja toinen melkein ja kolmas jäi ehjäksi. Takakansi oli siis kiinni kolmella kitkaliitoksella ja liimalla. Lukon sisältä ei ihmeitä löytynyt, lähinnä vain telki ja pieni kampi, joka sitä kääntää, sekä pari jousta. Koko lukitusmekanismi siis piilee tuon pienen ruuvin takana.


Kun ruuvin irroittaa ja varoo tiputtamasta tuota keskiötä, kun kääntää lukon ympäri, niin keskiön voi poistaa etupuolelta. Tällöin tulee näkyviin pieniä nappimagneetteja neljä kappaletta (kuudelle paikat), joista osa on mustia ja osa valkoisia. Tämä järjestys kannattaa muistaa tai saa leikkiä avaimen kanssa hetken (on kokemusta sekä osien leviämisestä että avaimella leikkimisestä, molemmat ensimmäisellä avauskerralla). Magneettien alla on hyvin hennot, melkeinpä keijukaismaiset jouset, joiden tehtävä on työntää magneetit vasten keskiössä olevia reikiä, näin lukiten lukon. Kun oikea avain asetetaan paikoilleen, sen magneetit hylkivät näiät lukossa olevia, jolloin keskiö vapautuu ja sitä voi kääntää, jolloin lukko aukeaa.


Ensimmäisessä kuvassa näkyy hyvin keskiö ja sen pienet kuopat, joihin magneetit lepoasennossaan menevät jousien voimalla. Keskimmäisessä kuvassa näkyy lukkorunko, jossa oleva kehämäinen ura on rajoittamassa avaimen kääntymistä. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy minun sormi kokoreferenssinä, neljä keijukaismaista jousta ja neljä magneettia, joista kaksi on eripäin. Kaikissa magneeteissa on toinen napa maalattu valkoiseksi, jotta magneettien navat erottaisi toisistaan.

Lukon ominaisuuksia
  • Lukko ei ole kaksoistelkeävä, joten on mahdollista napautella vasaralla tai vastaavalla lukkoa muutama kerta siten, että telki liikahtaa sivulle, jolloin lukko aukeaa.
  • Lukko on helppo shimmata auki.
  • Lukon takakansi on kiinni ainoastaan kolmella pienellä tapilla ja pienellä liimamäärällä.
  • Ferriittimagneetit ovat suht hauraita, joten lukon voisi saada todennäköisesti pakosti vääntämällä auki.
  • Hennot jouset antavat todella helposti periksi ja koska keskiön reiät ovat vain millin syvyisiä, on mahdollista napauttaa lukkoa takapuoli kämmentä tai kovaa pintaa vasten ja suht samanaikaisesti kääntää lukko auki.
  • Magneetit paljastavat itsensä helposti ja niiden polariteetti onkin mitattavissa helposti pienellä magneetilla.

Lukkoanatomia: Korttilukko

Nimimerkki Jupu lähetti minulle kaksi hankkimaansa lukkoa, kortti- ja magneettilukon, jotta voisin avata ne, tutkia niitä ja kirjoittaa niistä blogiini artikkelin. Kiitokset siis Jupulle sekä ideasta, että lukoista. Tässä artikkelissa keskityn pelkästään tuohon korttilukkoon, mutta kirjoitan samalla myös magneettilukosta artikkelin heti perään.

Lukon toiminta ja yleiskuvaus


Lukko avainkortteineen. Lukko on hinnaltaan 1.50€ Hong Kong tavaratalosta ja kooltaan tulitikkurasiaa hieman isompi. Mukana tulee kaksi avainkorttia, joista toinen toimii varakorttina. Lukko vaikuttaa tukevalta painonsakin puolesta ja on kokonaan metallinen ulkoiselta rakenteeltaan. Lukon valmistaja on Saiko.


Avainkortit ovat molemmat muovisia. Isomman kortin koko on täsmälleen sama kuin luottokortissa, joten se sopii esimerkiksi lompakkoon mainiosti. Isomman kortin kääntöpuolella on varoitus neljällä eri kielellä siitä, että korttia ei tulisi taivuttaa tai taittaa, sekä yhdysvaltalainen patenttinumero. Kortin etupuolen reunassa numerosarja, joka kertoo tarvittavat leikkaukset suoraan, eli nolla on leikkaamaton, ykkönen on pieni reikä ja kakkonen on iso reikä. Pienempi kortti on varakortti ja kooltaan vain puolet isommasta. Sen takana on printattuna numerosarja.


Päällisin puolin lukossa ei ole muuta kuin logolle paikka, avainkortille lovi alareunassa ja kääntöpuolella samanlainen logoura ja sanka. Miksi sangassa on kolme pientä uraa molemmissa päissä, sitä en tiedä. Ainut mitä itse keksin on koristeellisuus.


Lukon pohjasta ja oikealta sivulta voi kurkata sisään ja valon avulla nähdä neljä puolipalloa, sekä tuon pystyuran kohdalla pienen seinämän tuolla sisällä. Kun kortti työnnetään lukon sisään, kortissa olevat reiät asettuvat noiden puolipallojen kohdalle ja mitä pienempi reikä, sitä syvemmälle palloa painetaan. Tämä avonainen rakenne mahdollistaa hyvin helpon tiirikoinnin: yhdellä tikulla työntää takaseinää auki suuntaan ja toisella käy pallot läpi ja napsauttelee ne oikeille kohdilleen, aivan samoin kuin normaalia tappihaittaista lukkoa tiirikoitaessa.



Lukon avaus tapahtuu työntämällä avainkortti nuolen osoittamassa suunnassa lukon sivulta sisään ja painamalla korttia hieman, jolloin lukon sanka napsahtaa ylös. Kortin voi työntää paikoilleen käytännössä mistä suunnasta tahansa, mutta avaustyönnön pitää tapahtua kohti vasenta reunaa. Sangan kahdesta lovesta päätellen lukko on kaksoistelkeävää mallia. Sangan reikään kurkistettaessa voi erottaa toisen teljen. Lukon saa kiinni ilman avainta vain painamalla sangan kiinni, joten lukon voi avata myös shimmillä.

Lukon purkaminen



Koska sangan reiästä ei löytynyt ruuvia, päättelin, että tarran alta löytynee niitti tai useampi. Terävällä puukolla logo irti liimoistaan ja kas, kaksi niittiähän siellä on. Porakoneella 4mm:n HSS-terällä sitten porasin niitit irti ja puukon terällä yritin saada puolikkaat irtoamaan. Kymmenminuuttisen jälkeen puoliskot irtosivatkin; niittien katkettua. Tarkempi tutkiminen paljasti, että puoliskot ja niitit oli jonkinlaisella epoksilla liimattu.



Lukko avonaisena, näyttäen kaikki toiminnalliset osat. Haittatapit näkyvät lukon alakulmassa neljän rykelmänä haittakelkassa. Haitat ovat kaksitoimisia, eli ne ei voi olla liian korkealla eikä liian matalalla, tai lukko ei aukea. Haittakelkasta lähtee suora yhteys oikeanpuoleiseen telkeen ja siitä on pienellä kammella yhteys vasempaan telkeen, jolloin ne liikkuvat yhtäaikaisesti vastakkaisiin suuntiin. Sangan vasemman jalan alla on jäykkä jousi napsauttamassa sangan ylös, kun lukko avataan, sekä haittakelkan vasemmassa reunassa on pieni palautusjousi. Haittatappien alla on pienet jouset nostamassa niitä. Koko lukko on valmistettu painevaletusta sinkistä värinsä ja painonsa perusteella, ainoastaan sanka on jotakin muuta ja tekstin mukaan karkaistua.


Haittakelkan varressa on pieni kolo ja siinä todella pieni jousi, jonka tarkoitus on antaa teljen liikkua hieman auki suuntaan silloin, kun sankaa painetaan kiinni. Tämä toiminto mahdollistaa lukon lukitsemisen ilman avainta, mutta samalla mahdollistaa shimmauksen, eli jollakin ohuella voi teljen pakottaa sivuun ja saada lukon auki. Itse haitta on pieni ontto tappi, jossa pyöreä pää ja kyljessä pieni siiveke. Siivekkeen paikasta riippuu avaimessa olevan reiän koko, eli tarvitseeko tappia painaa paljon vai vähän vai ei ollenkaan. Jokaisella haitalla on oma jousensa ja koska jousi menee tapin sisään, säästetään korkeustilaa.


Tässä näkyy haittatelkien välillä oleva pieni kampi, joka välittää oikeanpuoleisen teljen liikkeen peilikuvana vasemmalle teljelle. Kun oikea telki liikkuu vasempaan, liikkuu vasen telki oikealle. Näin molemmat teljet liikkuvat joko kiinni suuntaan tai auki suuntaan.


Tässä vielä kuva kaikista lukon osista. Osien yksinkertaisuus ja vähyys mahdollistaa lukon halvan hinnan ja mahdollisuus valmistaa lukko pelkästään valamalla mahdollistaa pienen materiaalihävikin valmistuksen aikana.

Lukon ominaisuuksia
  • Lukon voi shimmata auki pelkästään yhdellä shimmillä, koska telkien liike on kytketty toisiinsa, jolloin yhden liikuttaminen auki suuntaan avaa myös toisen.
  • Korttiaukon avoin rakenne mahdollistaa monien eri työkalun tunkemisen sisään. Pahimmillaan tuon ohuen kulman voisi pihdeillä taivuttaa auki ja näppäillä osia sormin.
  • Lepotilassa olevat haittatapit paljastavat siivekkeen korkeudesta tarvittavan leikkauksen.
  • Tiirikointi ei edes välttämätöntä, sillä lukon neljä haittaa ja kolme eri asentoa mahdollistavat vain 81 erilaista avainta, joten lukon voi saada nopeasti auki kokeilemalla kaikkia avainvaihtoehtoja.
  • Olematon hinta tekee tästä lukosta hyvän tutkimiskohteen jokaiselle.




Tässä vielä kaikki mahdolliset avainkombinaatiot tälle lukolle. Nämä voi printata suoraan paperille, liimata muovikorttiin tai metallilevyn pintaan ja porata kuvissa näkyvät reiät. Kuvien koko on 1px = 0.01mm, eli 54mm x 54mm. Pienemmän reiän koko on 2.5mm ja isomman reiän koko on 4.5mm. Toinen liuskoista on ylemmille haitoille ja toinen liuska alemmille haitoille. Näitä yhdistelemällä voi saada aikaan kaikki tarvittavat avaimet.

8.1.08

Abus Plus ongelma

Heinäkuun kahdeksantena päivänä 2007 löysin Abuksen kiekkohaittaisista lukoista suht merkittävän turvallisuusreiän. Tämä turvallisuusreikä mahdollisti lukon avaamisen ilman alkuperäistä avainta, joten tein aiheesta pienen PDF-asiakirjan muutaman kuvan kera ja varoitin aiheesta valmistajaa erään saksalaiskaverini välityksellä. Valmistajalle annettiin aikaa reagoida ja korjata virhe ja näin tapahtuikin viimeisen puolen vuoden aikana.

Itse PDF-asiakirjan voi löytää osoitteesta tästä osoitteesta. Sen kuvat eivät ole mitään ammattilaistasoa, mutta niistä näkyy periaate. Kuvat tuli aikanaan otettua hirveällä kiireellä keskellä aamuyötä, kun löysin tämän vian.

Yksinkertaisuudessaan ongelmana on haittakiekkojen taustapuolelle stanssattu numero (1-6), joka kertoo avaimeen tarvittavan leikkauksen. Abuksen lukoissa leikkaus numero yksi on syvin mahdollinen leikkaus ja numero kuusi on leikkaamaton ja loput siltä väliltä 18 asteen välein, eli aivan kuten Abloyn Classic, Profile ja Exec avaimissakin. Tämän stanssatun numeron sijainti kiekolla on suoraan avainreiän vierellä, avaimen pitkän sivun kohdalla. Koska haittakiekkoja voi kääntää 90 astetta, on mahdollista kääntää aina taaempi levy 90 astetta ja ottaa pienellä työkalulla tuosta stanssatusta numerosta joko jäljennös tai käyttää hyvin pientä optiikkaa ja valoa apuna. Lukon viimeistä haittaa ei tarvitse saada luettua, sillä se on aina nolla. Avaimen leikkaukset päästä kädensijaan siis ovat 0xxxxxxx0, joista kädensijaa lähinnä oleva tarjoaa avainpesän kääntämiseen tarvittavan nollahaitan.

Kun kaikki numerot on selvillä, voi lukon avata joko leikkamalla oikean avaimen, käyttämällä
keinoavainta tai avainaihiolla kääntämällä kiekot yksitellen oikeaan asentoonsa, sillä Abus Plus avainpesä on etummaisesta levystään käännettävissä auki. Tarvittavan työkalun pystyy viilalla tekemään vaikka naulasta ja Eri Keeper liimalla jäljennöksen ottaminen luonnistuu kuulemma hyvin.

Ongelman voi korjata joko hankkimalla jonkin muun lukon kuin Abuksen tai uuden Abuksen ja toivoa, että siinä ongelma on korjattu tai jos lukko on purettavaa mallia, kuten 88/50, voi lukon purkaa osiin ja viilata tuon numeron pois tai täyttää urat epoksilla ja antaa kuivua ja kasata lukko sitten. Tämä viimeinen on aika patenttiratkaisu, eikä kyllä hirveän suositeltavissa.

Alla on vielä lista tapahtumista kronologisessa järjestyksessä, eli mitä tapahtui milloinkin.

Pari viikkoa ennen kilpailua..
..ostin Abus 88/50 riippulukon Bauhausista, hintaan 26,90 EUR. Alkujaan tarkoituksena oli ostaa se siksi, että saisin mitat tiirikkaa varten, mutta näemmä homma lähti hieman sivuraiteille parissa viikossa...

15.06.2007
Lockpicking101.com:n suljetulla puolella forumin administraattori, nimimerkki "zeke79" järjestää kilpailun, jonka palkintona on autojen avaamiseen tarkoitettu työkalusarja. Kilpailun tavoitteena on luoda jokin lukkoihin liittyvä artikkeli ja näin luoda forumille kiinnostavaa sisältöä. Kilpailuaikaa on kolme viikkoa, jonka jälkeen järjestettäisiin äänestys.

01.07.2007
Huomaan kyseisen kilpailun vasta nyt, kun kilpailuaikaa on jäljellä vain viisi päivää. Ensimmäinen ideani oli kirjoittaa kuvarikas artikkeli Abloy Classic lukon kehityksestä ja niistä muutoksista, jotka paransivat sen turvallisuutta. Parin päivän tutkiskelun ja mietiskelyn jälkeen tajuan, että homma on liian iso toteutettavaksi näin lyhyellä varoitusajalla, joten täytyy kehitellä jotakin muuta.

04.01.2007
Puran Abuksen lukkoni osiin näppäimistön vierelle ja näpräilen niillä ja puolivalmiilla tiirikallani.

En ole itsekään ihan tietoinen siitä, että kuinka oikein tajusin tämän ongelman, mutta huomasin tuon stanssatun numeron sijaitsevan turhankin lähellä avainreikää, joten nappasin kaksi haittakiekkoa hyppysiini, asetin ne päällekkäin ja kääntämällä toista 90 astetyta, tuli numero kokonaan näkyville. Uskomatonta, ajattelin, joten lisäsin lukkoon kuuluvan välilevyn haittojen väliin vain varmistaakseni, ettei se estä näkymistä. Ei estänyt.

Testasin menetelmää tiirikan päällä ja pienellä palalla sinitarraa ja menetelmä vaikutti toimivalta käytännössäkin.

Kello oli ties mitä keskellä yötä, kun aloin kirjoittamaan kasaan lyhyttä artikkelia aiheesta. Lisäilin tekstin joukkoon kuvia, joita otin aiemmin ja pienet kuvatekstiselitykset. Tarkoitus ei ollut kirjoittaa "näin se tehdään" artikkelia, vaan enemmänkin "tällaisen löysin, näin testasin ja tuntuu toimivan" artikkelin. Kirjoitus ei lopulta ollut hirveän koherentti ja kirjoitusvirheitä paljastui seuraavana päivänä enemmän kuin reikiä sukista, mutta ei ihmekään; olihan kello 04:31, kun sain kirjoituksen valmiiksi ja lähetettyä sen palvelimelle ja kirjoitettua forumille lyhyen viestin linkin kera. Aika mennä nukkumaan.

05.07.2007
Yön aikana artikkelini oli kerännyt huomiota muutamilta henkilöiltä ja eräs henkilö ehdotti myöskin parannusta menetelmään: vahaa sinitarran sijaan. Tässä vaiheessa hiipi nuppiin ajatus siitä, että olen tainnut löytää jotakin uutta ja mielenkiintoista.

08.07.2007, 12:46
Aloitin uuden viestiketjun artikkelilleni forumille ja kello oli 13:59, kun kirjoitin, että ehkäpä Abusta tulisi huomauttaa tästä ongelmasta. Tein selväksi kaikille, etten tiennyt keneen ottaa yhteyttä ja miten.

08.07.2007, 20:48
Ystäväni nimimerkki "mh" lähetti yksityisviestiä ja sanoi, että hän voi ottaa Abukseen päin yhteyttä ja toimia tulkkina, sillä hän itse on saksalainen. Hän lähettikin Abukselle viestiä ja lupasi palata asiaan, kun vastaus tulee.

09.07.2007
Sain vastauksen "mh":lta. Hän epäilee, että vastaus tuli asiakaspalvelun tasolta ja lainauksesta tämän huomaa:
It goes along the lines of "nobody has opened an X-Plus lock without the proper key yet", "the keyway has no surface markings", either not understanding the problem or trying to avoid confirmation of the problem.
Sovimme, että "mh" lähettää heille vastineena linkin PDF-asiakirjaani. Hän tosin epäili, josko kuulemme Abuksesta enää ollenkaan.

12.07.2007
Saan "mh":lta yksityisviestin, joka on suora käännös saksan kielisestä viestistä:
Thank you very much for your detailed description!
The security level of the ABUS Plus cylinder is - esp. concerning the so-called time resistance - unique in the bike/motorcycle segment.

We will gladly look into the issue and will follow-up together with our technical department, and/or R&D.

Thank you for your efforts!
Vaikutti siis siltä, että PDF teki tehtävänsä ja että Abus tulisi reagoimaan asiaan jotenkin. Jälleen epäilimme, että tämä taisi sitten olla tässä, eikä mitään enää Abuksen suunnalta kuultaisi.

20.08.2007
Nimimerkki "Schuyler" kysyi yksityisviestillä, josko haluaisin olla yhteydessä Barry Welsiin ja Han Feyhin ja kuulla heidän mielipiteensä tästä tekniikasta. Vastasin, että oikein mielelläni kuulisin mielipiteen tästä.

22.07.2007
Schuyler lähetti sähköpostin, johon hän lainasi Barryn ja Han vastaukset aiheen tiimoilta. Barry kommentoi sitä, kuinka nerokas ja yksinkertainen menetelmä tämä on ja Han oli ystävällisesti käynyt läpi lukkokokoelmansa Abukset ja varmisti, että haittakiekoissa tosiaan on kyseisenlaiset numeroinnit. Han myöskin aprikoi, että numerot olivat stanssattu kasausta helpottamaan.

23.07.2007, 07:25
Schuyler lähetti sähköpostin ja pyysi, että josko pitäisin jonkinlaista päiväkirjaa aiheen tiimoilta, niin myöhemmin hieman saisi käsitystä, että mitä tällainen prosessi pitää sisällään ja mitä kaikkea sinä aikana tapahtuu.

Pari kuukautta oli täysin hiljaiseloa, kunnes...

24.09.2007, 02:55
Sähköpostiohjelmistoni siirtää roskakoriin viestin, jossa otsikkona "abus exploit" ja lähettäjänä "Toool".

24.09.2007, 11:15
Hmm, mielenkiintoista. Avaan viestin ja selviää, että Barry Wels kyselee, että olenko se Jaakko joka kirjoitti Abuksen ongelmasta artikkelin.

Vastaan hänelle myöntävästi ja liitän mukaan allekirjoitukseni, jossa on tarkemmat yhteystietoni.

24.09.2007, 12:40
Puhelin soi. Ei numeroa näkyvillä, voisi olla vaikka talonmies, jolle hetkeä aiemmin olin ilmoitellut mullan makuisesta juomavedestä. Vastaan puhelimeen nimelläni. Pari sekuntia hiljaista, kunnes alkaa kuulua puhetta englanniksi. Hetki menee tämäkin tajuta ja erotan sanat "hi its Barry, Barry Wels calling".

Sydän taisi pysähtyä tällä hetkellä, enkä ollut varma muistinko edes hengittää. Tämä oli todellinen yllätys ja Barry vissiinkin huomasi, etten muistanut puhua joka sanaa englanniksi.

Barry soitti sanoakseen, että hän luki artikkelini ja piti sitä mielenkiintoisena ja nerokkaana ideana. En itse edes muista, että muistinko kiittää häntä, sillä uusi uutinen lähestyi ja lujaa..

..kunnes osui ja upposi: Barry kysyi, että josko haluaisin tulla Dutch Open 2007 tapahtumaan Hollantiin kahden kuukauden kuluttua ja tapaamaan muita kiinnostuneita ja osallistumaan itse tapahtumaan muutenkin.

Olin sanaton. Mykempi kuin Suomi-filmit. Ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, mitä ajattelisi, mitä sanoisi, sanoinko jotakin, enkö sanonut, vai kuvittelinko vain.

Barry ystävällisesti selitti, että kunhan maksan hostellin ja matkani Amsterdamiin ja takaisin Suomeen, niin kyydit ja ylimääräiset majoitukset järjestyvät, kunhan olen 23. marraskuuta Amsterdamin kentällä.

23-25.11.2007, Sneek, Hollanti
Pidin puheen aiheesta noin kolmellekymmenelle lukitusalan harrastajalle ja ammattilaiselle ja monia pieniä keskusteluja tuli käytyä aiheen tiimoilta useiden eri henkilöiden kanssa. Alkujaan Barry oli kutsunut Abukselta erään tuotekehityksestä vastaavan paikalle, mutta hän ei ollut paikalle päässyt työkiireiden vuoksi. Sain kuitenkin Barrylta hänen yhteystietonsa, jotta voisin ottaa yhteyttä myöhemmin.

29.11.2007
Lähetin viestiä henkilölle, joka osaisi kuulemma kertoa Abuksen virallisesta kannasta enemmänkin ja jäin odottelemaan vastausta.

10.12.2007
Sain vastauksen Abuksen yhteyshenkilöltä. Hän lupasi lähettää ilmaiseksi riippulukon, jonka mukana ei tule avainkorttia eikä avaimia ja pyysi, että mikäli tiedän jotakin menetelmiä, he haluaisivat näistä kuulla. Jos saan numerot avainta varten selville, saan postin kautta avaimet lukkoani varten.

11.12.2007
Sain tietooni, että lukko joka on matkalla luokseni, sisältää sekä uusia, että vanhoja haittakiekkoja, eli kaikissa ei numeroa ole stanssattuna. Kuulemma teknikoiden kanssa oli päädytty Abuksella siihen tulokseen, että stanssauksista luovutaan ja tästä lähin haittakiekoissa ei ole merkintöjä.

Myöhemmin sain kuriiripalvelun kautta paketin Saksasta ja sisältä löytyi saatekirje allekirjoitettuna sekä Abus Granit 37/55 riippulukko, joka on karkaistua terästä ja ilman avaimia. Lukko on vielä avaamatta, mutta työkalut on jo kehitelty ja Abukselle tiedotettu niistäkin.

Lopputulos koko episodille on siis se, että Abus otti asian tosissaan ja päätyi positiiviseen ratkaisuun luopuessaan stanssauksista. Sanoisin, että tästä on hyvä muidenkin yritysten ottaa mallia.

Päivitys 22.12.2008: NDE Magazinen julkaisusta numero kolme löytyy alkuperäinen kirjoitus ja Schuyler Townen tekemä IRC-haastattelu asian tiimoilta, sekä neljännestä julkaisusta löytyy tietoa ABUS Plus tiirikkani valmistuksen alkuvaiheilta että tarkempia tietojakin siitä. Tiirikasta kirjoitin myös hiljattain uuden artikkelin.