Tue blogiani lahjoittamalla!

27.3.10

Abloy avainjyrsimen korjaus

Ystäväni Abloy avainjyrsin oli seissyt pitkään käyttämättömänä teräkiinnitysongelman takia. Sovittiin että otan jyrsimen kotiini ja katson, josko saisin puhallettua uutta elämää siihen. Jyrsimen osien nimitykset on omasta päästäni keksittyjä, sillä piti piirustukset (näistä myöhemmin) nimetä jotenkin. Tämä jyrsinmalli on hyvin yleinen oman otantani perusteella enkä yhtään ihmettele, sillä se on suht pienikokoinen ja helppokäyttöinen.


Jyrsin on mekaanisesti hyvin yksinkertainen ja luotettava. Sillä on mahdollista jyrsiä sekä Classic että Profile avaimia vain avainkehtoa vaihtamalla. Viereisessä kuvassa näkyvä mustattu avainkehto on Profilelle ja toinen Classicille. Classicin puolipyöreä reikä on tehty "tulppaamalla" parilla tangolla, kun taas Profile on uudempi ja sen reikä on tehty lankasahalla.


Päällisin puolin näkyvimmät ongelmat oli terän kiinnitys moottorin akselille, lastusuojan puuttuminen, avainkehdon lukitsimen kuluminen, syöttökahvan kuluminen ja siitä aiheutuva runsas välys kahvan liikkeessä ja rikkinäinen luistin palautusjousi.

Jousi oli ilmeisesti katkennut rasituksesta ja siksi luistin palautus ei toiminut.







Kahvan hinkkaaminen luistia vasten on aiheuttanut kahvan voimakkaan kulumisen, joka osaltaan kasvatti kahvan ja luistin välistä välystä.





Tässä näkyy hyvin kuluneen kahvan ja kuluneen luistin suurin välys. Luistin reunassa oleva lovi on alkuperäisen jousen kiinnityspaikka.






Suurin ongelma kuitenkin oli moottorin akselin tuhottu kierrepää, johon terä olisi tarkoitus kiinnittää. Terän kiinnitys oli hoidettu kahdella tavallisella aluslevyllä sekä teräsmutterilla ja päätellen sekä mutterista, akselin avainvälin kunnosta että kierteiden tuhoutumisesta, on joku yrittänyt käyttää raakaa voimaa terän kiristämiseen.






Jyrsintä osiin purkaessa löytyi vielä pari yllätystä lisää, ts. lisää korjattavaa. Pari M4 uraruuvia oli kiristetty joko vinoon tai liian lujaa ja siksi niistä oli kierteet hävinnyt about kokonaan. Suurempi huolenaihe oli kuitenkin aihion lukitsemiseen käytetyn pultin kierre, jotka oli joutunut todella koville kiristämisen johdosta.


Viereisessä kuvassa vasemmalla lukitsimen M8 kierre ja sen vierellä M8 pultti vertailuksi. Onnekseni joku on tehnyt tuon lukitsimen vastakappaleen vissiinkin kiilateräksestä, joka on huomattavasti lujempaa kuin mistä tuo pultti oli tehty, joten sen kierre oli ehjät.



Suurimman osan vuosien moskasta ja rasvasta pyyhin talouspaperilla ja seuraavaksi pesin osat yksitellen tärpätin ja pienen pensselin kanssa. Uskomaton määrä mönjää irtosi ja tärpätin kaadoin erilliseen pulloon laskeutumaan uusiokäyttöä varten.





Akselin M12 kokoinen kierre oli totaalisen entinen, kuten kuvan vertailusta näkyy. Mittaus ulkohalkaisijasta antoi lukemaksi suurimmillaan 10.9 mm, eli milli oli hävinnyt eikä mikään ihme ettei terää saanut kiristettyä.








Koska akselia ei saanut helpolla irti moottorista, totesin helpoimmaksi pistää moottorin pyörimään ja viilalla tasoitin tuon 9.95 mm:iin ja väänsin kierrepakalla perus M10 kierteen päähän. Ja kuten näkyy, meni vieläpä suoraan :)





Aihiolukitsimen korjaus kävi helposti katkaisemalla vanha kierre pois, poraamalla 8 millin reikä ja asentamalla pieni pidätinruuvi pitämään pätkää kierretangosta paikoillaan. Päähän porattiin 9 mm:n terällä pieni kuoppa avaimen päätä varten. Jos tämä hajoaa jatkossa, on kierreosa helppo uusia.

Pyöröviilalla lisäsin myös tämän ja siirtoruuvin nuppeihin kahdeksan uraa kehälle, jotta näistä saisi paremman otteen kuin kuluneesta pyällyksestä.


Syöttökahvasta leikkasin kuluneen osan pois, oikaisin päät ja sorvissa tein M6 kierteet päihin. Väliin tein messingistä pätkän jossa M6 kierre läpi ja kahden pidätinruuvin avulla kiinnitin osat toisiinsa. Tein näitä väliholkkeja pari kappaletta varaosiksi. Messingin valitsin siksi, että se pehmeämpänä kuluu ensin eikä kuluta luistin jo ennestään muodottomaksi kulunutta reikää lisää.


Luistin ja kahvan välysongelman ratkaisin asentamalla pienen M4 pidätinruuvin päädystä sisään, jolla välys voidaan säätää sopivaksi. Pidätinruuvissa on pieni nylonpala, joka tekee ruuvista itsepidättyvän.





Kelkan säätöruuvia paransin sillä, että jyrsin siihen avainvälin ja korvasin alkuperäisen kahden mutterin kiristyssysteemin itsepidättyvällä mutterilla. Näin sopivan pyörintävälyksen säätäminen on helppoa ja nopeaa.





Avainkehdon lukitsin oli sen verran elämää nähnyt, että tein automaattiteräksestä kokonaan uudet osat ja uusin myös sen säätämiseen käytetyn pienen pidätinruuvin. Paljon parempi kuin vanha runneltu, josta ruuvi oli miltei entinen ja tuo päätypala kulunut uralle.




Luistin palautusjousen uusiminen olikin sitten isomman mietinnän takana, sillä ei ollut sopivaa jousiterästä tarjolla josta olisi uuden kiekuran vääntänyt, joten tarvitsi keksiä uusi patenttiratkaisu. Lopulta päädyin tekemään pienestä tangonpätkästä kiinnikkeen ja porasin luistiin toisen kiinnitysreiän ja pingotin näiden väliin kaksi helposti vaihdettavaa jousta. Eivät ole minkään tiellä ja voimaa riittää hyvin. Kuvassa näkyy myös suojapleksin kiinnitys klikkerin ruuvin alle.

Terän kiinnitys hoidettiin tällä kertaa kunnolla, eli yksi normaali aluslevy, yksi jousialuslevy ja messinkinen mutteri. Käytännössä kiristämiseen riittää, että jousialuslevy painuu kasaan, jolloin jousivoima pitää mutterin lukittuna. Messinkinen mutteri takaa, ettei akselin kierre hajoa ylikiristämisestä tai kulumisesta ja on helposti vaihdettavissa oleva mutteri.


Loppuun vielä meistasin nimikirjaimeni ja vuosiluvun avainkelkan sivukylkeen, että jos jollekin tämä viritelmä tulee joskus vastaan, niin tietää ketä syyttää näistä patenteista :)






Tässä vielä kuva korjatusta, huolletusta ja rasvotusta koneesta kokoonpantuna. Lopputulos toimiva ja kestänee jälleen vuosia. Kaikki alkuperäiset mutterit ja pultit tuli uusittua niiden huonon kunnon takia ja pari hyväkuntoistakin ihan vain siksi, ettei jää omaa mieltäni kaivelemaan.

Testileikkuut otin ja säädin koneen kohdilleen tuossa kuvassa näkyvällä tulkilla Classicin aihioiden kanssa. Hyvin kukkuu :)


Purkamisen ja pesun jälkeen kävin kaikki osat työntömitan kanssa läpi ja sketsasin vihkooni mitat ja sinnepäin olevat kuvat. Näistä kuvista olen piirtänyt valmistamista varten MasterCAM ohjelmistolla kuvia mittojen tarkistusta varten ja tehnyt osia koulussa. Ainuttakaan työstörataa ei ole tehty MasterCAM:n avulla, vaan radat on ohjelmoitu suoraan Heidenhain ohjauksen paneelista :)

Tällä hetkellä kaikki isoimmat osat on tehty, pieniä juttuja vielä uupuu ja viimeistely, kasaus ja testaus. Tähän asti tehdyt osat toimivat hyvin yhteen (korkeussäätö, luisti, kelkka ja avainkehdot) ja vieressä kuva muutamista, loput on koululla. Ei ole tosin varmaa ehdinkö tekemään loppuja osia valmiiksi tämän kevään aikana enää, sillä koulua on vain viikko ja sitten alkaa kahden kuukauden työharjoittelu ja sitten kesäloma. Noh, viimeistään syksyllä saan loputkin osat tehtyä :)

6.3.10

Abloy Sento - mitä uutta?

Edellisessä artikkelissani pohdin jo etukäteen uuden Abloyn Senton ominaisuuksia ja rakennetta ja epäilyni saivat vahvistuksen purettueni yhden Senton. Sain erään henkilön avustuksella hankittua CY001Z avainpesän kolmen avaimen ja avainkortin kera (hintaa tuli 120 €, mutta esimerkiksi Lukkokauppa.com myy pakettia hintaan 101 €) ja tein välittömästi ko. lukon anatomian tutuksi purkamalla sen osiin. Vertailun vuoksi purin samaan aikaan valokuvia varten vastaavaa Abloy Exec avainpesää, jotta erot näkyisi selvemmin ja vertailu helpottuisi.

Kuvassa oikealla näkyy kaikki tarvittava, eli kolme avainta värinastoineen, messinkinen avainpesä sekä avainkortti. Mukana tuli myös ohjeet avainten rekisteröimiseksi Abloyn sivuilla. Tämä rekisteröinti mahdollistaa lisäavaimien tai uuden avainkortin tilaamisen kätevästi. Tämäkin lukko on rekisteröity, mutta siitä ei ole sinällään hyötyä kellekään koska tätä ei tulla asentamaan mihinkään.



Avainkortti on mukava ja Exec lukoistakin tuttu ns. luottokorttimalli ja sitä tarvitaan lisäavainten tilaamiseen yhdessä henkilöllisyystodistuksen kera. Lukon omistaja kirjoittaa kortin taakse omat tietonsa ja halutun määrän lisäavaimia tarvittaessa. Kun kortti tulee täyteen avaintilauksista, saa uuden kortin. Samalla päivittyy kortin etupuolella oikeassa yläkulmassa oleva yksittäinen numero/luku, joka kertoo kuinka monta kyseisiä avaimia on tehty. Kortin taustapuolen kirjoitusosio kyllä saa negatiivista arviota, sillä se ei ole riittävän karhea jotta kuulakärkikynä toimisi moitteetta korttiin kirjoittaessa.

Avainkortissa oleva peitekoodi Z300912443 on poikkeuksellinen aiempiin Abloyn lukkoihin verrattuna. Se ensinnäkin alkaa kirjaimella Z (Sento) ja siinä on ainoastaan yhdeksän numeroa. Tämä peite ei täsmää Classic/Profile/Exec taulukkoon lainkaan, eikä myöskään millään tapaa Disklock/Disklock Pro/Protec taulukkoonkaan. Abloy on siis tätä lukkoa varten kehitellyt uuden peitteen. Haastan kaikki blogin lukijat lähettämään sähköpostilla kuvan Sento avaimesta ohuelta sivultaan ja avaimeen kuuluvan peitekoodin sähköpostiini einstein@mbnet.fi.

Avainten mukana toimitettiin kolme värinastaa, jotka voi laittaa avaimiin tunnisteiksi. Avaimissa itsessään on vastakkaisella puolella teksti, josta selviää avainkortistakin löytyvä tunniste (?) AACLR sekä numero, joka ilmaisee avaimen järjestysnumeroa. Avainten varteen ennen leikkauksia on meistattu "R2A", joka mitä ilmeisimmin tarkoittaa avainprofiilia (tästä lisää myöhemmin).

Avainten ulkomuoto vastaa Disklockista ja Disklock Pro lukoista tuttua mallia, eli poikkileikkaukseltaan pyöreä, josta vastakkaiset puolet on kavennettu. Avainmateriaali on jälleen kerran hyväksi havaittua uushopeaa ja avaimen aihio on mitä ilmeisimmin vedettyä profiilitankoa. Artikkelin otsakekuvassa näkyy mittoineen yksi purettu avain josta selviää miten muovipää on kiinni avaimen varressa. Oletettavasti Exec avaimissa on vastaava kiinnitys.

Senton avaimessa on Execin tapaan kuusi erilaista jyrsintää (0-5) ja jako on 1.5 mm, kun Exec avaimissa jako on 1.6 mm. Avain on symmetrinen kuten Exec ja tämä lisää avaimen käyttömukavuutta. Exec avaimeen verrattaessa voi huomata, että kierronrajoittimen toimintaan liittyvä pieni kolo avaimen kyljessä on peilikuvana. Lisäksi suurin ero on lähellä avaimen kärkeä: Aivan ensimmäisenä jyrsintänä kärkiprofiiliurien kohdalta löytyy ykkösen jyrsintä. Tämä ei liity avaimen jyrsintäkoodiin, vaan on Sentolle ominainen piirre ja selviää, kun käyn myöhemmin Senton osia tarkemmin läpi. Abloy sai Sentolle patentin Suomessa, mutta saamieni tietojen mukaan Senton kansainvälinen patentti floppasi, koska toiminnallisesti vastaavia toteutuksia on jo olemassa (esimerkiksi ABUS).Aika näyttää saako Abloy Sentolle lainkaan kansainvälistä patenttia, vai onko Senton avaimet ja osat suojattu vain Suomessa.


Heti alkuun näytän kuvan Sentosta ja Execistä purettuina osiin, jotta vertailu on helppoa. Kuvasta puuttuu Execin avainkortti, Execin päällimmäinen välilevy ja Execin pieni jousi. Kuvaan on merkitty kaikkien osien paksuuksia mitattuna työntömitalla ja/tai mikrometrillä, jotta olennaiset erot tulisi esille.


Huomaa että kuva on kooltaan 3.0 Mt suuren resoluutionsa takia.


Tässä näkyy Senton (vasemmalla) ja Execin sylinterit täytteineen sellaisena kuin ne ovat rungostaan poistettuna. Oikeastaan ainoa merkittävä ero on pohjimmainen ns. avaimen kärkiprofiilihaitta, jonka kierronrajoitinnasta on Sentossa reilusti leveämpi ja sen yläpuolella oleva erikoishaitta, jonka vastaava nasta on koodihaittoja kapeampi.



Erikoista Senton porasuojassa on että sen profiilihaitat alkavat vasta puolivälistä alaspäin aksiaalisuunnassa. Syynä voi olla avaimen helpompi ohjautuvuus avainreikään. Kääntöpuolelle on stanssattu haitan tunnus 2. Näin ollen avaimeen stanssattu "R2A" viittaisi todellakin avainprofiiliin ja sen keskimmäinen merkki kertoo porasuojan/profiilihaitan mallin.

Tietoa R:n ja A:n merkityksestä ei toistaiseksi ole, mutta uskoisin että toinen niistä viittaa avaimen kärjen profiiliin ja toinen avaimen pituuteen, ts. missä kohtaa avainta on ne pienet kolot, joihin kierrorajoittimen puolikuut uppoavat.





Jälleen yhtenä muutoksena Execiin nähden on haittatangon leveys. Execin tangon leveys on 1.75 mm, kun taas Sentoon on tehty 1.20 mm leveä tanko. Mitään rakenneteknistä merkitystä tällä ei pitäisi olla, mutta on saatu aikaan se ettei Execin haittatanko toimi Sentossa lainkaan. Viereisessä kuvassa nähdään vertailuna Senton ja Execin haittatankojen urat sylintereissä ja silminnähtävästikin Sentossa ko. ura on kapeampi.


Heti porasuojan alla on molemmissa lukoissa kierronrajoitinjärjestelmä. Näiden tehtävänä on varmistaa, että avainta voidaan kääntää vasta kun se on työnnetty loppuun asti ja näin varmistetaan ettei lukkoa saisi rikottua avaimella ennenaikaisesti. Kierronrajoittimen tehtävänä on myös palauttaa haitat alkuasentoonsa kun lukko suljetaan, sillä sekä Execissä että Sentossa avain ei pysty tätä tekemään. Senton kierronrajoittimessa ei ole lainkaan profiilihaittaa, koska Senton porasuojassa on, kun taasen Execillä asiat ovat juuri päinvastoin. Ja päinvastoin on myös Execin ja Senton kierronrajoittimien kehätkin, kuten kuvasta näkyy.


Tästä kuvasta nähdään hyvin kuinka kierronrajoitinjärjestelmä tarjoaa avaimelle lisää leveyttä ja näin mahdollistaa, että haittakiekot palautuvat alkuasentoonsa lukkoa suljettaessa. Pelkkä avain ei pysty haittoja kääntämään takaisin, koska haitoissa on ylimääräinen leikkaus ko. kohdalla.


 Vasemmalla Senton koodihaitta, oikealla Execin vastaava. Kuten kuvasta on nähtävissä, on avainkanava reilusti suurempi kuin itse avain. Avain koskettaa avattaessa oikealla yläkulmassa ja vasemmalla alakulmassa olevaan pystysuoraan osaan. Suljettaessa kierronajoittimen osanen kääntää haittaa oikealla ja vasemmalla olevista vaakasuorista lyhyistä kohdista.


Vertailuna Sento ja Exec käännettyinä avaimillaan loppuun asti. Huomattavaa on molemmissa se, että kierronrajoittimen päällimmäinen haitta (kuvassa) ei ota sylinteriin kiinni tuosta nastastaan. Tämän tarkoitus on tarjota suojaa yksinkertaista 2-in-1 tyyppistä tiirikkaa vastaan, sillä jos tästä ensimmäisestä haitasta kääntää, kierronrajoitin pyörähtää pykälän liikaa ja estää haittatangon avautumisliikkeen.


Senton kaksi viimeistä haittaa on erilaiset verrattuna Execiin. Toiseksi viimeinen haitta (vasemmalla) kontrolloi avaimen kärkiprofiilia ja toiseksi viimeinen on osa AWS:ää, eli sen tarkoitus on vähentää muiden haittojen sekä avaimen kulumista. Kuten nähdään, on tämän viimeisen haitan pysäytysnasta normaaliin nähden kaksinkertainen leveydeltään. Erikoista onkin, että tätä haittaa varten avaimen kärjessä tulee olla ykkösen jyrsintä, jolloin avain pyörähtää ensin yhden jyrsinnän verran ja vasta sitten ottaa kiinni tähän haittaan. Tällä kompensoidaan tuplaleveän pysäytysnastan aiheuttama muutos.



Vasemmassa kuvassa avain on siinä asennossa, kuin se olisi lukkoon työnnettäessä. Avaimen vasemmala puolella näkyy pieni välys haittaan nähden, tämä on avaimen kärjessä oleva ykkösjyrsintä.

Oikealla avainta on käännetty 18 astetta, eli yhden jyrsinnän verran. Tässä kohtaa avain ottaa haittaan kiinni ja rupeaa kääntämään sitä mukanaan.

Koko AWS:n idea on siirtää lukon avausvoiman rasitukset pois koodihaitoilta tälle viimeiselle erikoishaitalle. Vastaavanlainen viritelmä on ABUS merkkisissä kiekkohaittalukoissa ollut jo pitkään, tosin sen tarkoituksena on ollut toimia tiirikointia haittaavana keinona.




Siispä - mitä uutta?

Osien mittoja on muuteltu siten, että Execin ja Senton osat eivät käy toistensa kanssa ristiin, pakottaen lukkoliikkeet hankkimaan uudet setit. Vanhoja ideoita kierrätetty Execistä. Ainoa "uusi" asia oli tämä AWS, jonka väitettyä hyötyä ei ole näytetty toteen tiettävästi missään. "Uusi" siksi, että maailmalla on vastaavia systeemejä ollut jo pitkään. Ehkäpä juuri siksi Abloyn kansainvälinen patenttihakemus Sentolle ei mennytkään heittämällä läpi. Aika näyttää saavatko tätä mitenkään patentoitua kansainvälisesti.

Nimittäin mikäli patentti ei mene läpi, on tämä avainjärjestelmä suojattu ainoastaan tässä maassa kun taas muualla maailmassa avaimia saa kuka tahansa valmistaa ja myydä. Mikäli lukijoilla on tästä koko ruljanssista tarkempaa tietoa tai olen puhunut puutaheinää, niin sopii korjata.